Pikaista viestimistä

Nykymaailma on täynnä nopeita asioita kuten esimerkiksi pikaruokaa, pikavippejä, pikajunia ja pikaviestimiä. Meset ja chatit yms. ovat ihan hyviä tapoja keskustella vaikkapa työkavereiden tai ystävien kanssa, jotka työskentelevät ja asuvat kaukana. Toisaalta pikaisesti kirjoitetut pikaviestit voivat olla sanavalinnoiltaan sellaisia, että vastaanottaja saattaakin tulkita viestin ihan eritavalla kuin mitä lähettäjä itse tarkoitti. Ja sitten selvitellään, että mitähän tuo ja tuo lause mahtoi tarkoittaa. Ja toisaalta pikaviestimet houkuttelevat ehkä kirjoittamaan välillä, vaikkei olisi mitään varsinaista sanottavaakaan. Onko sillä sitten merkitystä, en tiedä. Huolellisuutta ja harkitsevaisuutta tarvitaan kuitenkin viestimisessäkin. Naistenlehdistä voi aina välillä lukea miten jotkut kiireiset uraihmiset ovat siirtyneet kohti slow life- ideologiaa eli elämän leppoistamisen suuntaan. Ehkäpä tämä trendi tulee vaikuttamaan vielä pikaviestimiinkin. Joskus ihan kaipaan niitä aikoja, kun postilaatikosta sai hakea vielä oikeita kirjeitä ja postikortteja ystäviltä. Niitä kirjoitettiin hitaasti ja leppoisin miettein, näin ainakin muistelen... vai kultaako aika vain muistot?